Mitä soitinvalmennus on?

Soitinvalmennuksessa

  • Opitaan soittimen perushallintaa, mm. oikea soittoasento, kehon käyttö ja kuhunkin soittimeen liittyvät tekniset asiat (sormitus, hengitystekniikka, kielen käyttö jne.).
  • Opitaan musiikin lukeminen, nuotinlukutaito: nuotit, tauot, niiden pituudet, esitysmerkit.
  • Opitaan kuuntelemaan musiikkia; omaa soittoa (sen elävyyttä, puhtautta jne) sekä muiden esim. ryhmätunneilla ja konserteissa esittämää.
  • Opiskellaan harjoittelemaan: mitä asioita ja miten, joka päivä, paljonko kerrallaan – eli vähitellen samalla kasvaa keskittymiskyky ja harjoitteluajan pituus.
  • Muodostuu oma suhde musiikkiin, musiikista ja soittajasta tulee hyvät kaverit, jotka tahtovat tavata joka päivä.

Summa summarum: hankitaan valmiudet pyrkiä varsinaiseksi oppilaaksi musiikkiopiston perusasteelle.

Soitinvalmennukseen otetaan oppilaiksi pääsääntöisesti alle kouluikäisiä lapsia. Opiskeluaika soitinvalmennuksessa on enintään kolme vuotta, minkä jälkeen pyritään perusasteelle. Opetusta annetaan sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Oppitunnin pituus ryhmäkoosta riippuen on 30-60 min/vko.

Oppilaitoksessa on soitinvalmennusta myös kouluikäisille. Kouluikäisten soitinvalmennus on tarkoitettu pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka ovat menestyneet pääsykoetesteissä muutoin erinomaisesti, paitsi että kontakti henkilökohtaiseen instrumenttiin on ollut vähäinen. Pääasiassa puhaltimiin otettavat kouluikäiset soitinvalmennusoppilaat voivat opiskella osastossa niin ikään enintään kolme vuotta, minkä jälkeen pyritään jatko-opintoihin. Oppitunnin pituus on 30 min./vko.

Tavoitteet

  • Antaa valmiuksia perusasteen opintojen aloittamiselle.
  • Totuttautua tavoitteelliseen musiikinopiskeluun.
  • Osallistua oppilaitoksen järjestämiin konsertteihin.

Soitinvalmennukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia


Minkä ikäisenä soitinvalmennuksen voi aloittaa?
Soitinvalmennuksen soi aloittaa pääsääntöisesti 5-10-vuotiaana, riippuen valittavasta soittimesta, lapsen ja käsien koosta sekä yksilöllisestä kypsyydestä. Piano, viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso, nokkahuilu ja kantele sopivat pienillekin soittajille, isot puhaltimet n. 10-vuotiaille, loput siltä väliltä.

Kuinka kauan soitinvalmennuksessa voi soittaa?
Valmennuksen enimmäiskesto on 3 vuotta, minkä jälkeen pyritään varsinaiseksi oppilaaksi. Aikaisemminkin voi pyrkiä, jos opettaja katsoo soittajan olevan siihen valmis.

Soittimen hankinta?
Harjoittelua varten jokaisella valmennusoppilaalla täytyy olla oma soitin, ostettu tai vuokrattu. Ellei kotona ole valmiina soitinta, kannattaa ehdottomasti odottaa syksyyn ja käyttää apuna opettajan ammattitaitoa, jotta soitin on vähintäinkin kelvollinen, oikean kokoinen ja sopivan hintainen. Hyvä soitin kannustaa soittajaa! Opistolla on myös jonkin verran lainasoittimia, kannattaa kysyä testilautakunnalta tai opiston toimistosta. Vuosivuokra on n. 50-120 euroa.

Soittimen vaihto ja jatkomahdollisuudet?
Nokkahuilusta on mahdollista siirtyä johonkin toiseen puhaltimeen, viulusta alttoviuluun ja 5-kielisestä kanteleesta isompaan kanteleeseen. Yleensä vaihto nokkahuilusta muuhun puhaltimeen tapahtuu soitinvalmennuksesta perusasteelle pyrittäessä, jolloin lautakunta tarkistaa myös soveltuvuuden haluttuun soittimeen. Alttoviuluun voi mainiosti vaihtaa vasta vuosien viuluopintojen jälkeen. Jos soitinvalmennuksen aikana haluaa vaihtaa soitinta, täytyy keväällä tulla uudelleen testeihin, koska soittimet ovat edellytyksiltään niin erilaisia.

Perheen tuki soitinvalmennuksessa

Perheen tuki soitinvalmennuksessa on korvaamaton ja välttämätön, sitä enemmän mitä pienemmästä soittajasta on kyse. Isän ja äidin autonkuljettajana toimiminen ei opintoja aloitettaessa riitä, vaan heitä tarvitaan oppitunneilla “varakorviksi” kuuntelemaan opettajan ohjeita: Millainen se hyvä soittoasento onkaan, mitä seuraavaksi tunniksi harjoitellaan, miten sen Peikkolaulun saikaan iloiseksi…

Jatkuvuus, säännöllisyys ja pitkäjännitteisyys ovat asioita, joita soittaminen vaatii ja joiden sisäistämiseen tarvitaan vanhempien opastusta aluksi päivittäin.

Kotona vanhempien mukanaolo niin konkreettisesti harjoiteltaessa kuin henkisenä tukena kantaa lapsen soittoharrastusta kuin kotkan siivet. Kukaan ei voi harjoitella toisen puolesta, työ on tehtävä itse, mutta on hienoa saada jakaa niin eteen sattuvat pettymykset kuin kaikki ihanat onnistumisen hetket!

Parhaimmillaan lapsen harrastus voi olla todella elämää rikastuttava koko perheen harrastus: “Soitathan vielä kerran sen Aurinkolaulun / Tuiki, tuiki tähtösen, se on niin ihana!” – tai – “Soita se valssi, me isän kanssa tanssimme!”

Print Friendly, PDF & Email