Max Savikangas

 

Extrasolar alttoviululle ja pianolle (2015), kesto 6 min.

Extrasolar on englantia ja viittaa Aurinkokuntamme ulkopuoliseen planeettaan tai olioon. Millainen voisi olla Aurinkokunnan ulkopuolella, syvällä avaruudessa sijaitseva elämälle suotuisa planeetta? Millaisia voisivat olla siellä elävät oliot? Millainen olisi kohtaamisemme heidän sivilisaationsa kanssa? Olisiko heillä musiikkia ja millaista se olisi? Mitä on toiseus yleensä? Mitä tarkoittaa muukalaisuus, entä vieraantuneisuus?

 

Adam Vilagi

 

Kolme Hetkeä on teos pianotriolle ja se on sävelletty syksyllä 2015. Teoksen osat ovat nimeltään KuhisevaHetki, Kelluva Hetki ja Värähtelevä Hetki.

Teoksen avausosassa pääideana on kuhinan toteuttaminen erilaisilla ilmaisukeinoilla.

Osan materiaali rakentuu erilaisista kuhinaa ilmentävistä tekstuureista. Avausosan kuhisevuus vaihtuu seuraavassa osassa rauhallisuudeksi. Kelluvan Hetken sointimaailman muodostaa pianon pedaalin jälkisoinnissa soivat klusteripinnat. Viulu ja sello nousevat esiin klusteripintojen sisältä ja luovat lineaarisen ulottuvuuden osan materiaalille. Värähtelevän Hetken kantavana tekijänä on viululla esiintyvä tremolotekstuuri, jonka sisällä esiintyvät äkkinäiset dynamiikkaerot saavat aikaan jälkiseurauksia sellolla ja pianolla. Tekstuurien väliset dynamiikkakontrastit purkautuvat päätösosassa yhtäjaksoisesti pauhaavaksi liikkeeksi, mikä muodostaa samalla koko teoksen huippukohdan.

 

Matthew Whittall

 

double|entendre (2015)

for two guitars

I’ve always loved the expression double entendre, meaning a phrase that can be understood in either of two different ways (the second usually indecent). While common in English, it has no meaning whatsoever in its source language, being a corruption of an old French term that is no longer used. Therefore, in this piece I decided to translate it literally – “to hear double” – and put it into practice as a compositional device in a kind of postminimalist listening/counting game for young musicians. (The title is also a mild parody of naming conventions in a certain kind of new music.) Beginning with simple, syncopated exchanges of a two-note motif in bell-like harmonics, the piece grows into a more complex and rhythmically tricky back-and-forth, before ending in an upbeat scale study. The two partners share the musical material absolutely equally; there is no challenge given to one that the other can avoid (not without cheating, at least). The aim, in the end, is for two people to become so closely interconnected that they sound like one.

double|entendre was commissioned by the Juvenalia Music Institute in Espoo, Finland, for its 2017 chamber music competition.

Print Friendly, PDF & Email